tyhja toimistohuone ja suljettu yritysymparisto

Miksi Verottaja Hakee Yritystä Konkurssiin

Verottaja hakee yrityksen konkurssiin, jos veroja ei makseta – tämä suojaa yhteiskunnan verotuloja ja estää velkaantumisen kasvun.


Verohallinto hakee yritystä konkurssiin yleensä silloin, kun yrityksen verovelat ovat merkittäviä, ja yritys ei ole tehnyt riittäviä toimenpiteitä niiden maksamiseksi tai sovittamiseksi. Tavoitteena on saada yrityksen omaisuus realisoitua velkojen kattamiseksi, erityisesti silloin kun muut perintätoimet, kuten maksusuunnitelmat tai ulosotto, eivät ole tuottaneet tulosta. Konkurssihakemus on keino varmistaa, että yrityksen velkojat, mukaan lukien Verohallinto, voivat saada osan saatavistaan takaisin järjestelmällisesti konkurssipesän kautta.

Tässä artikkelissa käsittelemme yksityiskohtaisesti, miksi Verohallinto päätyy hakemaan yritystä konkurssiin sekä mitä käytännön seurauksia ja vaihtoehtoja yrityksellä on tilanteessa. Tarkastelemme myös konkurssihakemuksen taustalla olevia lakisääteisiä velvoitteita, Verohallinnon perintäprosesseja sekä tilastotietoja konkurssihakemuksista Suomessa. Lisäksi annamme vinkkejä yrityksille, miten toimia, jos Verohallinto on lähestymässä konkurssihakemuksella, ja miten velkojen hoitaminen kannattaa järjestää ajoissa.

Verohallinnon rooli ja velkojen perintäprosessi

Verohallinto on yksi suurimmista yritysten velkojista Suomessa, erityisesti arvonlisäveron, työeläkemaksujen ja muiden veroluonteisten maksujen osalta. Kun yrityksen verovelat jäävät maksamatta, Verohallinto käynnistää perintätoimia, kuten ulosottoa. Jos nämä toimenpiteet eivät johda maksuihin, Verohallinto voi hakea yrityksen konkurssiin. Tämä tehdään yleensä, kun:

  • Yrityksen taloudellinen tilanne on vakava ja maksukyvyttömyys on ilmeinen
  • Verovelat ovat huomattavat eikä niiden suorittamisesta ole sovittu
  • Yritys ei ole reagoinut kehotuksiin tai perintätoimiin

Tilastotietoa konkurssihakemuksista

Vuonna 2023 Verohallinto teki yli 1500 konkurssihakemusta yrityksiä vastaan, mikä oli noin 25 % kaikista konkurssihakemuksista Suomessa. Tämä korostaa Verohallinnon merkittävää roolia yrityskonkurssien taustalla. Usein konkurssihakemus johtaa yrityksen toiminnan päättymiseen, mutta toisinaan se voi myös olla keino järjestää velkojen maksu velkajärjestelyn kautta.

Yrityksen vaihtoehdot ennen konkurssihakemusta

Yrityksillä on mahdollisuus neuvotella Verohallinnon kanssa esimerkiksi:

  • Maksusuunnitelmasta, joka jakaa verovelat pidemmälle ajalle
  • Velkajärjestelystä, jos yritys täyttää siihen vaadittavat ehdot
  • Velkojen perimisestä yhteistyössä muiden velkojien kanssa

Nämä toimet voivat estää konkurssihakemuksen ja auttaa yritystä palaamaan taloudellisesti vakaammalle pohjalle.

Verohallinnon rooli ja velvollisuudet konkurssiprosessissa

Verohallinto toimii keskeisenä viranomaisena konkurssiprosessissa, sillä sen tehtävänä on varmistaa, että vero- ja maksujäämät saadaan perittyä mahdollisimman tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Verohallinnon rooli ulottuu velkojan tehtäviin, mutta se kantaa myös yhteiskunnallisen vastuun verotulojen turvaamisesta.

Verohallinnon velvoitteet konkurssitilanteessa

  • Velkojan aseman käyttäminen: Verohallinto on yksi konkurssin velkojista, joka voi hakea yritystä konkurssiin maksamattomien verojen vuoksi.
  • Verojen ja maksujen perintä: Verohallinnon tehtävänä on periä yritykseltä kaikki erääntyneet ja suorittamattomat verot, kuten arvonlisävero, ennakonpidätykset ja työnantajamaksut.
  • Velvollisuus ilmoittaa konkurssihakemus: Mikäli yritys ei pysty täyttämään vero- ja maksusaataviaan, Verohallinto voi tehdä konkurssihakemuksen tuomioistuimelle.
  • Yhteistyö konkurssipesänhoitajan kanssa: Verohallinto osallistuu pesän selvitykseen ja toimii yhteistyössä pesänhoitajan kanssa selvittääkseen yrityksen taloudellisen tilanteen.

Miksi Verohallinto hakee yritystä konkurssiin?

Yrityksen konkurssihakemuksen taustalla on usein merkittävä määrä maksamattomia veroja ja sosiaaliturvamaksuja, jotka vaarantavat valtion verotulojen kertymisen. Verohallinnon tehtävänä on suojella yhteiskunnan taloudellista etua ja estää tilannetta, jossa velvoitteita vältetään pitkäaikaisesti.

Esimerkiksi arvonlisäverovelkaa kertyy tyypillisesti, jos yritys ei tilitä vastaanottamaansa ALV:a verottajalle, mikä on yksi yleisimmistä syistä konkurssihakemuksen tekemiseen. Lisäksi ennakonpidätysmaksujen laiminlyönti voi johtaa verohallinnon toimiin, koska ne liittyvät suoraan työntekijöiden verotukseen ja sosiaaliturvaan.

Keskeiset syyt verohallinnon konkurssihakemuksille

  1. Maksamattomat arvonlisäverovelat: Yritys ei ole suorittanut arvonlisäveroja sovitussa ajassa.
  2. Laiminlyödyt työnantajamaksut: Työnantajan sosiaaliturvamaksut ja ennakonpidätykset jäävät maksamatta.
  3. Yrityksen maksukyvyttömyys: Tilanteessa, jossa yrityksen taloudellinen tilanne on heikko eikä velkoja pystytä kattamaan.

Praktiset toimenpiteet ja vinkit yrityksille

Jos yritys kohtaa vaikeuksia verovelkojen hoitamisessa, nopea yhteydenotto Verohallintoon ja avoin kommunikaatio ovat avainasemassa. Verohallinto voi usein tarjota maksujärjestelyjä tai muita ratkaisuja, jotka estävät konkurssihakemuksen etenemisen.

  • Seuraa verovelkojen kertymistä säännöllisesti ja reagoi ajoissa maksuvaikeuksiin.
  • Hyödynnä verohallinnon tarjoamat maksusuunnitelmat ja neuvottelut.
  • Laadi realistinen taloussuunnitelma ja hae tarvittaessa ulkopuolista apua taloushallintoon.

Tilastot verohallinnon konkurssihakemuksista

VuosiKonkurssihakemukset (kpl)Verohallinnon osuus (%)
20211 20035
20221 45037
20231 60040

Tilastot osoittavat, että verohallinnon rooli yrityskonkurssien käynnistäjänä on merkittävä ja osuus on jopa kasvanut viime vuosina.

Usein kysytyillä kysymyksillä

Miksi verottaja hakee yritystä konkurssiin?

Verottaja voi hakea yritystä konkurssiin, jos yritys ei maksa verojaan tai muita velvoitteitaan ja velka kasvaa merkittäväksi.

Voiko yritys välttää konkurssin, vaikka verottaja hakee sitä?

Kyllä, yritys voi neuvotella maksusuunnitelman tai hakea muita velkajärjestelyjä konkurssin välttämiseksi.

Mitä tapahtuu, jos yritys menee konkurssiin verottajan vaatimuksesta?

Yrityksen omaisuus realisoidaan ja velat maksetaan saatavien mukaan, alkaen verottajan vaatimuksista.

Kuinka usein verottaja hakee konkurssia yrityksille?

Se on melko harvinaista, mutta verottaja käyttää tätä keinoa pakottaakseen velkojen maksun vakavissa tapauksissa.

Mitä velkoja verottajalla on konkurssimenettelyssä?

Verottajalla on usein etuoikeutettu saatava, mikä tarkoittaa, että sen verot maksetaan ensin konkurssin varoista.

AiheTiedot / Avainkohdat
Verottajan konkurssihakemusHakemus tehdään, kun verovelat jäävät maksamatta yli 3 kk ja ne ovat merkittäviä.
Velkojen priorisointiVerottajalla on usein etuoikeus muiden velkojien edellä.
MaksusuunnitelmaYritys voi neuvotella verottajan kanssa maksusuunnitelmasta ennen konkurssihakemusta.
Konkurssimenettelyn vaiheetKäräjäoikeuden päätös, pesänhoitajan nimitys, omaisuuden realisointi, velkojen maksu.
VelkajärjestelyVaihtoehto konkurssille, jossa velat sovitaan uudelleen maksukyvyn mukaan.
Yrityksen toiminnan vaikutusYrityksen taloudellinen tilanne ja maksuhäiriöt vaikuttavat konkurssihakemukseen.
Konkurssin vaikutus yrittäjäänYrittäjän henkilökohtainen vastuu riippuu yritysmuodosta.

Toivomme, että tämä artikkeli auttoi sinua ymmärtämään, miksi verottaja voi hakea yritystä konkurssiin ja mitä se tarkoittaa. Jätäthän kommenttisi alle ja tutustu myös muihin artikkeleihimme verkkosivustollamme, jotka voivat kiinnostaa sinua!

Deja un comentario

Tu dirección de correo electrónico no será publicada. Los campos obligatorios están marcados con *

Scroll al inicio